Julia Katariina

Päästiin  viime viikonloppuna ilman lapsia Ruovedelle Helvetinjärven kansallispuistoon retkeilemään. Mukaan lähti siskoni Anniina ja hänen miehensä. Ja on sanottava heti alkuun että tämä reissu oli paljon parempi tehdä ilman lapsia, koska reissu oli meille aikuisillekin rankka. Toki retki olis suunniteltukin vähän eri tavoin jos lapset olis olleet matkassa. Lähdimme  reissuun perjantai iltapäivällä täältä Salosta. Saavuimme Kankimäen parkkialueelle seiskan aikoihin. Tähän parkkialueelle pääsimme osoitteella: Helvetinkoluntie 775 . Olimme etukäteen suunnitelleet reitin ja ensimmäisen yön vietimme Luomajärven telttailualueella . Kankimäen parkkialueelta tänne oli matkaa noin 5km. Kävelimme ensin kuitenkin Helvetinkolulle (tähän matkaa parkkialueelta vähän alle 2km) ihastelemaan kaunista maisemaa näköalapaikalle ja katsomaan rotkoa, josta netistä löytyy paljon kuvia. Polku Luomajärvelle oli juuri niinkuin olimme netistä lukeneet: jyrkkiäkin ylä- ja alamäkiä, juurak...

Viime viikonlopun reissu peruuntui huonon sään takia. Nyt päästiin reissuun perheenä ja ystävien kanssa tänä viikonloppuna ja päädyttiin Iso-Valkeelle Somerolle. Paikka oli kaunis ja reissu onnistunut muutenkin! Tää harrastus kyllä on niin parasta! Luonnossa oleminen ja yöpyminen on mahtavaa. Kokeilkaa ihmeessä tekin! Me nukuimme tällä reissulla yön teltassa, ja se tuntui paremmalta yöpymismuodolta kuin laavu. Alusta nukkumiselle on tietenkin pehmeämpi maassa kuin kovalla laavulla. Myös oman teltan sisällä nukkuminen on jotenkin "turvallisemman" oloista ja siellä on tuulensuoja. Miinuksena on tottakai sen teltan kantaminen. Meillä on Retki- merkkinen "muumiteltta" ja se paketti ei oo kovin pieni ja helppo kantamus. Mutta muuten tosi hyvä teltta niin halvaksi!  Lapset nukkuivat yhdessä untuvapussissa ja me omissa Jeppen kanssa. Jeppe kävi samana päivänä vielä ostamassa itselleen Tokmannista Vaeltaja- merkkisen makuupussin (30€), joka osoittautu...

Miltä tää poikkeustilanne on tuntunut nyt? Tuntuu siltä että kaikilla on alkanut tasaantumaan fiilikset näistä poikkeusoloista ja itse en ainakaan oo enää lukenut uutisiakaan niin paljon tai tuntenut ahdistusta tilanteen takia. Tässä mennään päivä kerrallaan ja eletään nykyisessä tilanteessa jo totuttuun tapaan. Ahdistusta aiheuttaa tänään se, että me oltais tällä hetkellä lentokentällä lähdössä Espanjaan ilman tätä tilannetta.. Mutta matkan peruuntuminen on ollut pitkään jo tiedossa niin eipä sekään ole ollut hetkeen enää mielessä. Joku toivon kipinä kuitenkin on olemassa matkan siirtämisestä syksyyn. Mies pitää kesällä vaan kolme viikkoa lomaa, niin on syksyksi varalla yksi lomaviikko jos reissu onnistuisi. Jos ei, lähdemme vaeltamaan ruskan aikaan lappiin. Sekin kuulostaa kivalta vaihtoehdolta. Mulla (ja kuulemma monilla muillakin) on tää korona aika lisännyt herkuttelua aika kovasti. Treenit on kulkenut edelleen normaalisti, ruoka on ollut suht terveellistä kuitenkin edelleen...